Väkevät viinit ja Jälkiruokaviinit
- Väkevä viini on viinistä ja rypälemehusta, tai näiden sekoituksesta, etanolia lisäämällä valmistettua viinijuomaa.
- Väkevän viinin alkoholiprosentti on 15-22.
- Alun perin väkevät viinit kehitettiin, jotta viinistä saatiin paremmin säilyvää.
- Väkeviä viinejö on mm. madeira, malaga, portviini, serry ja vermutti.
Madeira
- Madeira on makea väkevä viini, jota valmistetaan Portugalille kuuluvalla madeiran saarella. Sen alkoholipitoisuus on 18-21 tilavuusprosenttia ja väri on rusehtavan keltainen.
- Bualista valmistettu puolimakea Madeira sopii hyvin jälkiruokaviiniksi hedelmien ja kevyiden kermajälkiruokien kanssa mutta maistuu myös cheddarin kanssa.
Historia
- Madeiran omaleimaisuus syntyi 1600-luvun lopulla. Kun Britannia rajoitti viinien myyntiä siirtomaissaan, etenkin Amerikassa. Sinne laivattavaan viiniin sekoitettiin säilöntäaineeksi tislattua viinaa, ja matkan varrella viina lämpeni, mikä loi siihen omaleimaisen maun.
Valmistus
- Madeira valmistetaan käymitseitse viinirypäleistä kuten tavallinenkin viini. Käyminen kuitenkin keskeytetään lisäämällä viiniin brandya. Mitä aikaisemmin käyminen keskeytetään, sitä enemmän viiniin jää rypäleistä peräisin oleva sokeri ja sitä makempaa viinistä tulee.
Màlaga
- Màlaga- viinit ovat Espanjan Andalusiassa, D.O. Màlagan alueella väkeviä viinejä. Tärkeimmät rypälelajikkeet ovat Pedro ximènex ja Moscatel.
Marsala
- Marsala on väkevöity viini, jota tuotetaan Marsalan kaupungin ympärysalueilla Sisiliassa, Italiassa.
- Sen vaaleat päälajikkeet ovat Catarratto ja Grillo, sekä tummat Pignatello, Calabrese ja Nerello Mascalese. Historia
- Marsalan kehitti liverpooliainen John Woodhouse vuonna 1773. Portviini
- Portviini on Portugalilainen väkevä viini, useimmiten makea. Se on saanut nimensä Porton kaupungin mukaan. Portviiniä käytetään erityisesti jälkiruokajuomana.
- Arvostettuja portviinitaloja ovat mm. Fonseca, Taylor, Quinta do Noval, Dow ja Graham. Historia
- Dourojoen laaksossa on valmistettu korkealaatuista viiniä on 1400-luvun puolivälistä lähtien. Nykyisen muotoiseksi väkevöidyksi makeaksi viiniksi portviini kehittyi 1700- ja 1800-luvulla. Väkevöity portviini kehitettin, kun viiniin piti saada parempi säilyvyys pitkien merimatkojen ajaksi, Vuodesta 1756 lähtien portviinin nimi on ollut suojeltu: sitä saa vaan käyttää vain Douron laaksossa pohjois- Portugalissa valmistetusta portviinistä.
Valmistus
- Portviini valmistetaan Douron alueen paikallistaviinirypäleistä, Näitä ovat mm. Touriga Nacional, Touriga Francesa, Tinta Barroca ja Tinta Cao. Näitä rypäleitä käytetään harvoin muun kun portviinin valmistuksessa, mutta nyttemmin myös näistä valmistettuja punaviinejä on tullut saataville. Porviiniin lisätään käymisen aikana 77-prosenttista alkoholia, jolloin käyminen keskeytyy ja viiniin jää jäljelle rypälesokeria, joka tekee juomasta makean. Samalla viiniin jää jäljelle rypälemehun alkuperäistä hedelmäisyyttä ja marjaisuutta.
- Portviinin vahvuus on yleensä noin 20 tilavuusprosenttia alkoholia. Nauttiminen
- Portviiniä nautitaan usein jälkijuokaviininä esim. juustojen, pähkinöiden ja kuivattujen hedelmien kanssa. Hyvin usein portviini nautitaan kuitenkin sellaisenaan makuelämyksenä tai tunnelman luojana.
Sherry
- Sherry on väkevöity viiini, jota valmistetaan Espanjassa. Viinialueella, jota kutsutaan nimellä Marco de Jerez.
- Sallitut rypäleet ovat Palomino, Pedro Ximènez ja Moscatel.
Historia
- Espanjan laatuviinijärjestelmä syntyi 1933, oli Sherry-alue niiden ensimmäisten 29:n joukossa, jotka saivat joko DO-tai DOCA-määrityksen
Valmistus
- Sadonkorjuu tapahtuu olosuhteista riippuen tyypillisesti syyskuun ensimmäisien viikojen aikana. Vain ensimmäisestä puristuksesta saatava `primera yema` käytetään Serryn valmistamiseen, Muista tehdään vähäarvoisempia viinejä ja viinitislettä.
- Aluksi palomino- rypäleistä käytetään normaalin tapaan valkoviiniä. Se annetaan käydä loppuun asti, eikä käymistä siis keskeytetä alkoholilisäyksellä.
- Varsinainen Sherry valmistus alkaa enologin arvioitua kunkin käymiserän kehityksen.
- Hienoaromisimmat valitaan kypsytettäväksi finoksi tai manzanillaksi, ja ne väkevöidään 15-15,5-perosenttisiksi, tämä alkoholipitoisuus ei vielä tapa flo`ria.
- Fino-tyyppiset, vain hieman väkevöidyt. Alkoholipitoisuus nykyään yleensä 15% jopa 17.
- Oloroso-tyyppiset väkevyys 17% tai yli. Alkoholipitoisuus on sen verran korkeampi, että flor ei elä.
- Makeat jälkiruokaviinit. alkoholipitoisuus jopa 22% ja sokeripitoisuus enimmillään erittäin korkea, jopa 500g/l.
Vermutti
- Vermutti on maustettu väkevä viini. Sitä on sekä punaisena (makea) että valkoisena (kuiva tai makea) versiona. Kuivaa vermuttia kutsutaan joskus ranskalaiseksi ja makeaa punaista italialaiseksi. Molempia valmistetaan kummassakin maassa.
- Vermutti on väkevöity, maustettu viini., jonka nimi tulee mausteeksi käytetyn koiruohon saksankielisestä nimestä Wermut. Nykyisin niin Saksassa, Ranskassa kuin Yhdysvalloissa ja Bulgariassa tehdään makeaa ja kuivaa vermuttia.
Valmistus
- Vermutin valmistuksessa käytetään usein perusviiniä, kevyttä valkoviiniä. Siihen lisätään maustekasveista tehtyjä uutteita ja tisleitä, väkevää viinaa ja sokeria. Maku vaihtelee paljon mausteena käytettyjen yrttien mukaan.
Nauttiminen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti