Olut

                                      Olut  

• Olut on maltaista, humalista ja vedestä käyttämällä valmistettu alkoholipitoinen mallasjuoma. 
• Olut on maailman vanhin ja suosituin alkoholijuoma. 
• Olueen valmistusprosessista käytetään nimitystä paneminen eli pano.
• Valmistuksessa viljakasveista saatava neste käytetään hiivalla alkoholipitoiseksi. Valmistusaineet ovat vaihdelleet paikallisten raaka-aineiden mukaan.
• Lähi-idässä ja Euroopassa suosituimpia ovat ohra ja vehnä, Afrikkassa hirssi ja durra, Aasiassa riisi ja Amerikkoissa maissi. mauisteina on käytetty katajanmarjoja, inkivääriä, kuminaa, sahramia, korianteria, suomyrttiä ja muita yrttejä. 
• Perinteisinä olutmaina olutkirjallisuudessa pidetään yleensä Belgiaa, Saksaa, Eglantia, ja Tsekkia. Merkittävä osa oluttyyleistä onkin kotoisin näistä maista. Nykyisin olutta valmistetaan kaikkialla maailmassa, suuria valmistajamaita ovat edelle mainittujen lisäksi Kiina, Tanska, Irlanti ja Yhdysvallat. 

                                                    Historia  

• Varhaisimmat dokumentit oluesta ovat peräisin sumerista, jossa 4000.eaa
• Vanhin valmistusprosessin kuvaus on 3900-vuotias.
• Olutta käytettiin myös maksuvälineenä ja lääkkeenä. kristinuskoon käännytettin oluen avulla ja sotilaat saivat osan palkasta olueena. 
• Mikroskooppi merkitsi kumousta oluen valmistuksessa: löydettiin hiiva, jota jalostamalla saatiin aikaiseksi eillaisia oluita. 
• Suomessa keksiolut vapautettiin ruokakauppoihin ja kahviloihin 1. tammikuutta 1969.

                                                      

                                                        Olueen valmistus 

• Oluen valmistuksessa mallasohra mallastetaan idättämällä sitä, jolloin ohra tärkkelystä sokeriksi hajottavat entsyymit aktivoituvat. Idättämisen jälkeen mallas kuivataan ja rouhitaan Itäminen siis keskeytetään siinä vaiheessa, kun juuri- ja varsi-idut ovat vasta alkaneet muodostua, eikä tärkkelys ole vielä täysin sokeroitunut.
• Kuivaamislämpötilaan pystytään vaikuttamaan oluen tummuteen ja makuun. Kevyt paahto saa aikaan vaaleaa mallasta ja voimakas paahto tummaa.
• Olueen pääluokat ovat:
• pintahiivaolueet eli alet.
• pohjahiivaolueet eli lagerit.
• Itsestään villihiivalla käyvät (spontaanikäymisellä) valmistetut olueet, erityisesti lambicit.
• Leivinhiivalla käytettävä sahti ja kotikalja. 

                                                

                                                           Lisää olueista 

                                                   Lager

• Laagerit ovat raikkaita, tasapainoisia ja helposti lähestyttäviä pohjahiivaolueita. Niiden kevyttä maltaisuutta tasapainottaa miedon aromaattinen  humalointi.

• Erillaisia lagerolueita: 

• Alkoholiton:

• tähän alatyyppiiin kuuluvat alkoholittomat tai vähäalkoholiset lagerolueet. 0,0-0,5 %

• Vähäalkolinen: 

• tähän ala tyyppiin kuluvat ns. 1-oluet. 0,6-2,7%

• Light: 

• light-oluet ovat alkoholiprosentiltaan, kantavierteeltään ja kaloreiltaan kepeämpiä kuin lageolueet yleensä 2,8-4,2%, vaaleankeltainen.

• Pale: 

• on kepeä, raikas kansainvälinen lagertyyli, jonka panossa käytetään usein muutakin kuin ohramallasta, esim, maissia, riisiä ja vehnää. 4,2-5,3% vaaleankeltainen ja keltainen.

• Lager: 

• lageriksi luokitellaan suomalais-pohjoismaiset peruslagerolueet. Lager on usein hennommin humaloitua ja kantavierteeltään kevyempää kuin mannermainen lager. 4,4-5,3% vaaleankeltainen-keltainen-kupari.

• Mannermainen: 

• mannermainen lager on kansainvälinen oluttyyli, jonka perusta on mannereurooppalaisissa lageroluissa. Kantavierteeltään ja humaloinntiltaan se on suomalais-pohjoismaista lageria voimakkaampi. Mannermaisiin lagereihin kuuluvat myös tsekkilagerit. 4,6-6,0 % vaaleankeltainen-kullankeltainen-kupari.

• Helles:

• helles on saksalaisten lagereiden päätyyli, siinä on kepeän viljainen ja maltainen maku ja puhdas humalointi, kokonaisuus on raikas ja hieman kuiva. 4,7-5,4% keltainen-kullankeltainen.

• Dortmunder:

• Dortmunder tai export, on dontmunder kaupungista Saksasta tuleva tai sen tyylisuuntaa kunnioittava lagerolut, maultaan se on raikkaan tasapainoinen ja selkeän humalakatkeroinen. kantavierteeltään dortmunder on vahvempi kuin helles ja pils. 4,8-6,0% keltainen-kullankeltainen.

• Wiener: 

• on lagerolut, jonka Anton Dreher kehitti Wienissä 1800-luvun puolivälissä. Wienerin maussa korostuu pehmeä, maltainen makeus selkeä humalointi, joka jättää kuivahkon jälkivaikutelman. 4,5-5,5% meripihka-kupari.

• Oktoberfest:

• Oktoberfestissä on täyteläisen maltainen aromi. Aromia täydentää keskiasteinen humalointi, mikä jättää kokonaisuuden pehmeän vivahteikkaksi. Tätä oluttyyppiä pannaan syksyisen oktoberfest-olutjuhlaan kunniaksi. 4,8-6,3% meripihka-kupari.

• Märzen:

• Märzenissä on täyteläisen maltainen aromi. Aromia täydentää keskiasteinen humalointi, mikä jättää kokonaisuuden pehmeän vivahteikkaaksi. Märzenia pannaan yleensä juhlien kunniaksi, esim. jouluksi. Luonteeltaan se on lähes sama kuin oktoberfestolut. 4,8-6,3% meripihka-kupari.

                                             Tumma lager

• Tumma lager on pehmeä oluttyyppi, jossa yhdistyy helppo nautittavuus ja tumman maltaan tarjoama aromaattisen makea maltaus. Tummat maltaat tuovat oluisiin hennon karamellisia, kahvisia ja suklaisia aromeja.

• Erillaisia tummia lageroluita:

• Dunkel:

• dunkel on perinteinen, saksalaistyylinen tumma lager. Se on vahvemman makuinen ja kokonaisuudentaan usein kuivempi kuin tummat lagerit yleensä. Dunkelissa on tumman karamellista ja suklaisia aromeja sekä usein hentoa paahtuneisuutta. 4,5-5,6% kupari-tummanruskea. 

• Mustaolut:

• mustaolut eli schwarzbier on perinteinen saksalainen oluttyyli. Mustaoluessa on pehmeän makeaa maltaisuutta ja usein hennon paahtuneita ja tumman suklaisia aromeja. Mustaolut on Dunkelia on tummempi ja kuivempi. 4,4-5,9 % ruskea- tummanruskea- musta.

                                               Vahva lager

• Vahvan lageroluen maussa on makeutta ja runsaamman alkoholin tarjoamaa pyöreyttä. Oluessa voi aistia rikasta maltaisuutta, karamellisuutta, toffeisuutta ja jopa hienoista luumuisuutta tai kaakaota.

• Erillaisia vahvoja lagerolueita:

• Vahva lager:

• vahva lager muistuttaa bockoluita, mutta usein se on kantavierteeltään vähän kepeämpi. Tällaisia oluita on esim. baltialaiset, slaavialaiset ja suomalaiset vahvat lagerit. Maultaan vahvat lagerit ovat pehmeän makean maltaisia ja lämmittäviä olueita. >5,9% vaaleankeltainen-meripihka.

• Maibock:

• Maibock on kevään juhlaan pantu suhteellisen tuore, vaaleahko bockoluttyyppi. Se on makean maltainen oluttyyppi, joka on väriltään hieman perinteistä bockoluita vaaleampi ja humaloinniltaan voimakkaampi. 6,3-7,4% meripihka- tumma meripihka.

• Bock:

• Bock eli pukkiolut on makean maltainen oluttyyppi, jossa on matala katkeropitoisuus  aistittavissa. Maultaan se on pehmeän pyöreä. Tuoksussa on olla kevyttä paahtoleipää ja karamellisuutta. 6,3-7,2% kupari-ruskea.

• Doppelbock:

• Eli tuplapukki  on vahvempi kuin bock. Perinteisesti saksalaisten doppelbockien nimessä or-pääte. Nykyään doppelbockoluita pannaan kaikkialla maailmassa. Doppelbockit ovat täyteläisen maltaisia ja lämpimän alkoholisia ja maussa on sekä makeutta ja karamellisuutta. Tummemmissa versioissa on jopa suklaisia aromeja. 6,7-10.0% meripihka- tummanruskea.

• Eisbock:

• Eisbock eli jääpukki on perinteinen saksalainen oluttyyppi, jossa vahvuutta saadaan lisää jäädyttämällä doppelbockia ja poistamlla siitä jäät. Nykyään eisbockit eivät vältämättä ole vahvempia kuin doppelbockit, vaan nimitys viittaa perinteiseen valmistustyyliin. Maussa on selkeästi alkoholin tuomaa lämpöä sekä karamellimaisuutta ja usein suklaisuutta. 9-14% kupari-tummanruskea. 

                                                Vehnäolut

• Vehnäolut on kesäisen hedelmäinen oluttyyli. Oluet vaihtelevat vaaleista, kirkkaista oluista tumman sameisiin. Aromista voi havaita vanilijaa, sitrunamaisuutta, banaania ja mausteisuutta.

• Erillaisia vehnäoluita:

• Vehnäolut: 

• Vehnäolut on usein alkuperäisiä vehnäoluttyyppejä helpommin lähestyttävä olutalatyyppi. Se voi olla myös maustettu, ja se voi olla suodatettu ja suodattamaton. Tätä yleisvehnäolutta tehdään useissa maissa. 4,0-6,8% vaaleankeltainen-keltainen.

• Witbier

• Witbier eli biere blanche eli valko-olut on Belgiasta kotoisin oleva, vaalea, samea vehnäoluttyyli. Witbierissä on hyvin raikas ja sitruksinen maku. Aromia täydentää usein mausteisuus, joka tulee esim. korianterista tai curacao-appelsiinikuoresta. Witbierissä käytetään mallastamatonta vehnää mikä antaa oluelle lisää kepeyttä. 4,5-5,5% vaaleankeltainen-keltainen

• Kristallweizen:

• Kristallweizen on saksalaisen vehnäoluen suodatettu (kristall- kristallinkirkas) alatyyppi. Aromiltaan se on perinteistä saksalaista vehnäolutta kepeämpi ja siksi helposti lähestyttävä. Kristallweizen on Belgialaista witbieriä aromikkaampi olut, ja siinä käytetään mallastettua vehnää mallastamattoman sijaan. Kristallweizenin maussa on makeaa hedelmäisyyttä  ja raikasta kirpeyttä. Tuoksussa on omenaa, luumua, banaania, sitrusta, vanilijaa tai jopa purukumia. Tuoksussa voi olla myös mausteisuutta( mm. neilikkaa, pippuria) tai jopa nahkaisuutta ja lääkemäisyyttä. 4,5-5,5% vaaleankeltainen- pihkanruskea.

• Hefeweizen:

• Hefeweizen on raikas, perinteinen saksalainen samea vehnäoluttyyppi, jossa on hiiva (hefe) on mukana se on belgialaista witbieriä aromikkaampi olut ja siinä käytetään mallastettua vehnää mallastamattoman sijaan. Maultaan ja tuoksultaan Hefewiezen on hyvin samallainen kun kristallweizen. 4,5-5,5% vaaleankeltainen-pihkanruskea.

• Dunkelweizen:

• Dunkelweizen on perinteisen saksalaisen vehnäoluen tumma (dunkel) versio. Olut saa värinsä tummaksi paahdetuista munchner-ja wienermaltaista. Perustuoksultaan dunkelit ovat muiden weizeneiden tyylisiä, joskin tuoksu on hennompi. Tuoksua täydentää tummien maltaiden runsas karamellisuus ja jopa suklaiset aromit. 4,5-5,5% meripihka-ruskea.

• Weizenbock:

• Weizenbock on erittäin runsasalkoholinen vehnäoluttyyppi. Se vastaa tyyliltään muita saksalaisia vehnäoluita, mutta alkoholin vahvuus ja makeus tuo oman lisänsä. Weizenbockissa on myös maltaiden tuomaa lepäisyyttä ja tummaa karamellisuutta. 6,5-8,0% kuparinruskea- ruskea.

                                                       Pils

• Erillaisia pilsoluita:

• Pils:

• Pils on tyyliltään maukas, aromaattinen ja perusluonteeltaan kuivahko olut. Pilsin luonteelle on ominaista selvästi maistuvan humaloinnin tuomat yrttiset, kukkaiset ja mausteiset aromit.

• Saksalaistyylinen 

• Saksalaistyylinen pils on rapea ja kuivakkaan raikas olut, jossa saksalaisen maltaan keskimäiseen aromiin yhdistyy saksalaisen jalojumalan aromaattisuus. Saksalaistyylinen pils on vahvemmin humaloitu ja kantavierteeltään kevyeempi kuin tsekkiläinen pils. 4,4-5,2% vaaleankeltainen-kullankeltainen.

• Tsekkiläistyylinen:

• Tsekkiläistyylinen pils on vivahteikkaan maltainen, usein voimainen, täyteläinen olut. Humaloinniltaan se on selkeän aromaattinen ja kuiva. Tsekkiläistyylinen pils on täyteläisempi ja kantavierteeltään vahvempi kuin saksalainen pils. 4,2-5,4% keltainen-kullankeltainen.

• Muille pilseille on ominaista raikas, maltainen ja selkeäpiirteinen tyyli, jolle on tyypillistä puhdas humalointi ja kuivahko kokonaisvaikutelma. 4,0-5,8% vaaleankeltaista-kullankeltaista-kullanruskea.

                                                        Ale

• Erillaisia aleoluita.

• Aleoluille on ominaista makea karamellinen hedelmäisyys ja monipuolinen aromimaailma. Humaloinnin vahvuus vaihtelee oluttyypeilttäin aromaattisesta vahvan kukkaiseen.

• Mild ale:

• Mild ale on alunperin Britteinsaarilta peräisin oleva, kevyehkö ale-oluttyyppi. Maultaan mild ale on hennon maltainen ja makea. Se on myös kevyen hedelmäinen ja tasapainoinen. sillä siiinä ei maltaisuus eivätkä humala dominoi. Mild ale saattaa joskus sisältää hiukan vehnämallasta. Joskus mild alea myös maustetaan kevyesti mausteilla, hunajalla, hedelmillä tai marjoilla. 2,5-6,0% vaaleankeltainen-kupari-ruskea.

• Bitter:

• Bitter eli bitter ale on alkuperältään brittiläinen, mietoalkoholinen ale-oluttyyppi, jossa on humaloinnin tuoma katkeruus. Bitter pannaan pääosin vaaleista maltaista ja brittiläisistä Fuggles-ja Golding- humalista. Maku on selkeän maltainen ja hennon hedelmäinen. Sitä täydentää maukkaan runsas humalointi. Tuoksussa on humalien tuomaa maamaisuutta, yrttisyyttä ja kukkaisuttaa. 3,2-3,8% keltainen-kevyen meripihkaruskea.

• ESB:

• ESB eli Extra special Bitter on alkoholiltaan tavallista bitteriä vahvempi brittiläinen oluttyyppi. Tähän samaan bitter ale-tyyppiin kuuluu myös perinteinen special bitter, special old bitter ja premium bitter. ESB on vahvasti humaloitu kuten tavallinenkin bitter, mutta humalat on selvemmin aistittavissa kuin pale alessa. 3,8-5,9% keltainen-meripihka. 

• Pale ale (-brittityylinen):

• Brittityylisessä pale alessa käytetään brittiläistä pale ale-mallasta, joka antaa olueen kevyttä pähkinäisyyttä makuun. Oluessa on makean karamellinen mallaspohja ja tuoksussa myös pähkinää ja keksiä. Pale alessa on miedompi humalointi verratuna bitteriin ja ESB:iin.

• Belgialaistyylinen:

• Belgialaistyylinen pale ale muistuttaa brittiläistä pale alea, mutta se on aromaattisempi ja vahvemman makuinen. Maultaan olut on hedelmäistä, mausteista ja pehmeää. Tuoksussa on hentoa paahtoleipäisyyttä, keksimäisyyttä, luumua, appelsiinia ja siirappia. 

• Amerikkalaistyylinen:

• Amerikkalaistyylisen pale alen juuret ovat ovat brittityylisessä pale alessa, mutta humaloinnissa on käytetty amerikklaisia humalia, joista tuoksuun tulee sitrusta ja kukkaisuutta. Maltaisuudeltaan amerikkalainen pale ale on brittiserkkuaan hieman kepeämpää. 4,0-6,2% kuparista-pronssi-punaruskea.

• Brown ale:

• Brown ale on alkujaan koillis-Englannissa valmistettu ale-tyyppi. Perusmaultaan brown alet ovat karamellimaltaisia, toffeisia, hennon tummanmarjaisia. Tuoksussa on usein pähkinää, keksiä tai kahvia. Mallas-humala-suhteeltaan brown alet ovat hyvin tasapainoisia. 2,8-5,4% meripihka-tummanruskea.

• Ale:

• Ale on olut, joka on vaikea sijoittaa johonkin muuhun ale-oluttyyppiin. Se voi olla tuntemattomampi aleoluttyyli, esim. jo unohtunut brittiläinen dinner ale. Tähän olutalatyyppiin kuuluvat myös amerikkalaistyylinen amber ale (red ale). 4,0-6,0% katkeruus vaihtelee ja väri vaihtelee.

• IPA:

• IPA (indian Pale Ale) on voimakkaasti humaloitu ja alkoholiltaan vahva ale-oluttyyppi. Typpi syntyi oluista, jotka kehitettiin aikoinaan kestämään pitkä merimatka Intiaan. Maussa on selkeää maltaisuutta, jota täydentää aromikas humalointi, mikä jättää kokonaisvaikutelman kuivahkoksi. Tuoksussa on karamellimaltaiden leipämäisyyttä, keksiä tai toffeeta sekä perinteisesti brittihumalan maamaisuutta, kukkaa ja ruohoa. 5,0-7,5% kullankeltainen-kupari. 

• Old ale:

• Old ale on tumma, täyteläinen ja makean maltainen ale-oluttyyppi. Se on usein vahva alkoholinen. Old alea valmistettiin alunperin talven lämmikkeeksi. Maultaan old ale on makean maltainen. Tuoksu on usein karamellinen, pähkinäinen, siirappinen: tuoksussa on myös kuivattua hedelmää ja herukkaa. Tummista maltaista tulee myös paahtuneisuutta, lakritsi, kaakaota ja suklaisuutta. pitkään kypsyneen old alen tuoksussa saattaa olla myös sherrymäisyyttä, portviiinä tai madeiraa. 5,8-8,5%  ruskea-tummanruskea.

• Strong ale:

• Strong ale on maltainen, usein makea, keskitäyteläinen ale-oluttyyppi. Maultaan strong ale on makean maltainen. Tuoksussa on usein karamellisuutta, pähkinää, siirappia, kuivattua hedelmää ja herukkaa. Skottityylisissä strong aleissa voi olla myös turvetta ja savua. Belgialaistyylisissä strong aleissa saattaa olla mausteisuutta, kirsikkaa ja luumua. 5,0-10,0% meripihka- vaaleanruskea.

• Golden ale:

• Golden ale on alunperin belgialainen, vahva- alkoholinen ale-oluttyyppi. Sen maku on hedelmäinen. mausteinen ja alkoholinen. Tuoksussa on päärynää, omenaa ja luumua, myös usein pippuria ja muita mausteita. Aromihumalat antavat golden alelle parfyymisuutta ja kukkaisuutta. 7,5-10,5% keltainen- kullankeltainen.

• Luostariolut:

• Luostariolut eli abbey ale eli bieres d`abbaye eli abdijbier on ale- oluttyyppi. Jota munkit valmistivat aikanaan luostareissa. Luostarioluet ovat vahva-alkoholisia, makean hedelmäisiä, rommimaisia ja aromikkaan humalaisia.

• Blonde ( vaalea):

• Tuoksu on mausteinen ja yrttinen. Siinä voi olla myös hentoa parfyymiä, päärynää ja sitrusta. 6,0-7,5% keltainen- meripihka.

• Brune (tumma):

• Tuoksussa on tummien maltaiden antamaa karamellia, suklaata tai kahvia, rusinaa, luumua ja kirsikkaa. 6,0-7,5%  meripihka-ruskea.

• Triple:

• Tuoksussa on appelsiinia, sitrusta ja joskus banaania. Tuoksussa voi olla myös mausteita, pippuria ja nahkaa. 7,5-9,5% keltainen-meripihka.

                                              Porter ja Stout

• Erillaisia porter ja stout oluita.

• Porttereissa ja stoutissa käytetyt tummat mallaslaadut antavat värin lisäksi oluille myös vahvan maun. Paahdetussa aromissa voi myös astia leipää, mämmiä, kahvia ja tummaa suklaata.

• Portteri:

• Portteri on paahtunut, musta pintahiivaolut, joka Englannissa oli perinteisesti kevyempi kun stout. Porttereissa on hiivasta tuleva hevosen loimen tuoksu, joka on perinteisen portterin tunnusaromi. Portterin maussa ja tuoksussa on tummien maltaiden tuomia tumman paahtuneita aromeja: karamellia, toffeeta, lakritsia, kaakaota, suklaata, espressoa ja kahvia. Tuoksussa on vaan häivä palaneita sävyjä, sillä valmistuksessa ei ole käytetty stoutin paahduttua ohraa vaan tummaa ohramallasta.

• Brown porter:

• Brown porter on perinteisesti sekoitettu eri porttereista. Se on kevyen paahteinen ja sen maussa on suklaata, karamellisuutta, leipää, pähkinää ja toffeeta. Tuoksussa voi olla kahvia, lakritsia, keksiä ja paahtoleipää. 4,0-6,0% ruskea-tummanruskea (melkein musta)

• Robust porter:

• Tuoksu on selkeän paahtunut ja jopa kevyeesti palanut. Tuoksussa voi olla selkeää maltaisuutta, karamellisuutta, pähkinää, toffeeta, suklaata ja kahvia. 4,8-6,5% tummanruskea-musta

• Imperial porter:

• Imperial porter tai baltic porter on perinteistä englantilaista potteria vahvempi oluttyyppi. Maku on makeahko. Tuoksussa on karamellisuutta, toffeisuutta, pähkinää, leipää, mämmiä, lakritsia, tummia marjoja ( esim. luumu, rusinaa) ja portviinimäisyyttä. 6,0-9,5% 

• Stout:

• Stout on oluttyyppi, jossa on selkeää paahtuneisuutta jopa palanutta aromia. Tuoksussa on tummista maltaista tullutta suklaata, kahvia, espressoa ja lakritsia. 5,0-8,0% tummanruskea-musta 

• Dry stout:

• Dry stout on maailman suosituin stout-tyyppi (irlantilainen). Maulle on tyyppillistä paahdetun ohran kahvimaisuus ja kuivahko jälkimaku. Tuoksu on kermainen, sherrymäinen, hennon hedeläminen ja suklainen. 4,0-5,0% kahvinruskea-tumma 

• Sweet stout:

• Sweet shout (myös cream stout, milk stout) on alunperin englantilainen oluttyyli. Luonteeltaan sweet stout on dry stoutia vähäpaahteisempi. Tuoksu on tumman maltainen, kahvinen ja suklainen. paahtuneisuutta tasapainottaa kermainen makeus ja hedelmäisyys. kokonaisuudessaan sweet stout on makeampi kuin dry stout. 4,0-6,0% tummanruskea-musta

• Oatmeal stout:

• Oatmeal stout on alunperin englantilainen kausioluttyyppi. Sen valmistuksessa on käytetty kauraa. Oatmeal stout on sweet stoutin tyylinen, mutta vähäemmän makea. Dry stoutiin verratuna oatmeal stout on hennommin paahtunut, ja maussa on tummista maltaista tullutta kahvia ja jopa maitokahvia. 4,2.-6,0% tummanruskea-musta

• Imperial stout: 

• Imperial stout oli alkujaan stout-oluen vahva-alkoholinen vientiversio Baltiaan ja Venäjälle. Imperial stoutin maku on vivahteikas, paahtuneen suklainen, kahvinen, espressomainen ja jopa kevyesti palanut. Tuoksussa on karamellimaisuutta, tummaa marjaa, kaakaota, espressoa, mämmiä ja portviiniä. Alkoholi tuntuu. mutta se on lempeän lämmittävä. 8.0-12,0% tummanruskea-musta