Viinin Historia
- Viinin Historia sai alkunsa varhaisen todisteiden mukaan iranstan ja kaukasuksen seuduilta noin 7000 vuotta sitten. Euroopan Viinin viljely levisi antiikin aikoina. Euroopan ulkopuolelle esim. Amerikkaan, Etelä-Afrikkaan, Austraaliaan. Viininviljely alkoi levitä löytöretkien myötä 1500-luvultai alkaen.
- Maailman Varhaisimman tunnetun viinivalmistamon jäännökset on löydetty Armenian eteläosasta.
- Euroopan viini levisi etenkin foinikalaisten ansiosta, jotka kävivät syyrialaisella viinillä merikauppaaa koko välimeren alueella.
- Kreikassa viini tuli suosituksi arkeologisen ja kirjallisen todistuksen perusteella jo mykeneläisenä aikana. Viiniviljelmät olivat koko maassa yleisiä jo viimeistään 700-luvulla eaa.
- Viini tuli Italiaan tuli luultavasti foinikialaisten ja kreikkalaisten siirtokuntien mukana, ja jo etruskit saattoivat käyttää viiniä uskonnollisissa yhteyksissä.
- Rooman perimätiedon mukaan viinikultturi tuli Roomaan 600-luvun alussa eaa.
- Viini on tuoreista viinirypäleistä tai rypälemehusta käyttämällä valmistettu mieto alkoholijuoma.
- Viinissä on alkoholia 10-15 prosenttia, ja niiden alkoholi on yksinomaan käymisteiste muodostunut.
- Viinejä ovat punaviini, valkoviini ja roseviini sekä hiilidioksidia sisältävät kuohuviini. Väkevät viini kuten serry, portviini sekä vermuutti, valmistetaan viinistä lisäämällä siihen tislattua väkiviinaa ja usein myös rypälemehua.
Vanhan maailman viinituotanto
- Vanhan maailman eli Euroopan viinituotantoa leimaavat perinteisesti ja tiukat säädökset.
- Viininviljely on Euroopassa enemmän elämäntapa kuin elinkeino. Viljelytapa, käytettävät laajikkeet, maksimisato, alkoholipitoisuus, tammen käyttö ja viinin makeusaste määritellään Euroopassa tarkoilla säännöillä, esim. Viljelmien keinokastelu on kiellettyä Euroopassa.
Uuden maailman viinituotanto
- Uuden maailman eli Euroopan ulkopuolisen alueen viinituotanto on uudenaikaisempaa kuin Euroopassa. Viiniviljellykset ovat suuria, keinokastelu on sallittua, uutta tekniikkaa käytetään paljon ja jalostettuja hiivoja lisätään viiniin vapaammin kuin Euroopassa.
- Uuden maailman viinit ovat eurooppalaisia viinejä hedelmäisempiä, täyteläisempiä ja nopeammin juotaviksi kypsyviä
Viljely
- Viiniviljelyyn soveltuva alue on sekä pohjoisella ja eteläisellä pallonpuoliskolla. Euroopan pääviljelyalue ulottuu Välimereltä Etelä-Saksaan. Muun maailman eli uuden maailman tärkeimmät viini alueet ovat yhdysvaltojen länsiranniko, Austraalia, uusi-Seelanti ja Etelä-Afrikka.
- Isoimmat viiniviljely maita ovat Italia, Ranska, Espanja, Yhdysvallat, Argentiina, Chile, Austraalia, Etelä-Afrikka, Kiina ja Saksa.
- Paras maaperä Viiniviljelyyn on mineraalipitoinen ja hyvin vettä läpäisevä.
- Köynnös tarvitsee paljon aurinkoa kasvaekseen.
Rypälelajikkeet
- Rypälelajike, josta viini tehdään, määrää aromin ja maun peruslaadun.
- Euroopassa on käytössä yli tuhat erilaista rypäelajiketta, joista useimmat ovat paikallisia
- Merkittävimmät tummat rypälelajikkeet ovat esim. ovat Cabernet Sauvignon, Merlot ja Shiraz.
- Merkittävimmät vaaleat rypälelajikkeet esim, ovat Chardonnay, Sauvignon Blanc ja Riesling
Cabernet Sauvignon
- Cabernet sauvignon on yleisin viinin valmistukseen käytettävä punainen viinirpälelajike. Lajike muodostaa pienistä, sitkeäkuorisista, sinipunaisista rypäleistä hyvin kiinteän tertun.
- Cabernetin kotiseutu on Ranskassa, mutta sitä tehdään myös paljon Australiassa lämpimän ilmaston vuoksi.
- Caberbet sauvingnonin rypäle sisältää paljon siemeniä suhteessa hedelmälihaan, mistä syystä siitä tehdyistä viineistä tulee hyvin tanniinisia.
- Caberber sauvingnonista valmistetut viinit ovat yleensä pitkäikäisiä ja aromikkaimpia viinejä. Rypäleen tunnistaa viineissä voimakkaan mustaherukkaisesta mausta.
Merlot
- Merlot on viiniköynnöslajike, jota käytetään pääasiassa punaviinin tuotantoon. Merlot tuottaa tavallisempiin caberbet sauvingnonin tummiin rypäleisiin verrattuna vaalemapia, olutkuorisia ja isompia viinirypäleitä.
- Merlot´ tunnusmerkkinä pidetään luumumaista aromia, vahvan hedelmällisyyden vuoksi sitä käytetään tanniinisen ja hapokkaan cabernet sauvingnonin kanssa.
Shiraz
- Syrah eli Shiraz on viinin valmistukseen käytettävä rypälelajike, joka on kotoisin Ranskasta.
- Viiniköynnös tuottaa isoja, syvänsinisiä rypäleitä, joista saadaan täyteläistä, tanniinipitoista, pitkää kypsytystä kestävää viiniä.
- Syrahin tunnusomaisena piirteenä pidetään hyvin syvää sinipunaista värisävyä, mausteisuutta ja marjaisuutta, mutta myös suklaan, kahvin ja pippurin maut ovat tavanomaisia. kuumassa ilmastossa syrah synnyttää jopa hillomaisen marjaisia aromeja.
- Australiassa ja Etelä-Afrikassa tuotetaan paljon sekoittamatonta, yksinomaan syrahista tehtyä viiniä ja makeita jälkiruokaviinejä.
Chardonnay
- Chardonnay on vihreä viinirypälelajike, josta tehdään valkoviiniä.
- Chardonnay on yksi viljellyimmistä rypälelajikkeista. Suurimmat tuottajamaat ovat Yhdysvallat, Ranska, Australia ja Italia.
- Rypälelajike tunnetaan myös nimillä Pinot Chardonnay, Melon Blanc, Aubaine ja Beaunois.
- Viileässä kasvuympäristössä rypäle tuottaa raikasta, hapokasta ja usein mineraalista viiniä
- Lämpimissä olosuhteissa viinistä tulee raskaampaa ja hedelmäisempää.
- Chardonnay on myös yksi samppanjan teossa sallituista rypäleistä.
Sauvignon Blanc
- Sauvignon Blanc on viiniköynnöslajike, jota käytetään pääasiassa valkoviinin tuotantoon. Se on nykyään Chardonnayn jälkeen suosituin valkoinen lajike.
- Sauvingnon Blanc-viinit ovat yleensä luonteeltaan kuivia ja pistäviä.
- Lajikkeita käytetään myös osana jälkiruokaviinisekoitteita kuten Sauternesia ja Barsacia.
- Suurimpia tuottaja maita ovat esim. Ranska, Chile, Etelä-Arfikka, Yhdysvallat, Uusi-Seelanti ja Austalia.
Riesling
- Riesling on Saksasta kotoisin oleva valkoinen viinirypälelajike.
- Rieslingistä saa monipuolista ruokaviiniä.
- Lajike tunnetaan erityisesti makeista viineistään. Rieslingin maku on hunajainen ja raikas, ja se on luonnostaan melko hapokas.
Valmistus
- Korjuun jälkeen rypäleet erotetaan rangoista, murskataan ja laitetaan sammioon käymään. Mehuun voidaan lisätä sokeria tai viinihappoa, mehuun lisätään yleensä myös rikkidioksidia joka eliminoi bakteerit ja hiivat mehusta ja suojaa sitä hapettumiselta.
- Viini käy runsaasta viikosta neljään viikkoon, sen jälkeen siitä poistetaan saakkaa ja annetaan levätä vielä muutaman kuukauden ajan ennen pullotusta.
- Käymisastiat ovat nykyään usein ruostumatonta terästä, mutta huippuviinejä käytetään yhä pienissä tammitynnyreissä.
- Alkoholikäymisen yhteydessä muodostuu etyylialkoholia ja hiilidioksiidin ohella joukko sivutuotteita.
- Punaviinejä valmisttaessa rypäleiden kuoret pidetään mehussa siihen asti, kunnes niistä on liuennut viinin väriä ja taanniineja.
- Valkoviinien valmistuksessa kuoret poistetaan jo käymisen aikana, jotta niistä ei liukene viinin väriä tai taanniineja. valkoviiniä tehdään yleensä vaaleista viinirypäleistä, mutta sitä voidaan tehdä myös tummankuorisista viinirypäleistä.
- Punaviinien käymislämpötila on 26-30 astetta ja valkoviinien alle 20 astetta. punaviinejä käytetään runsaan viikon ajan ja valkoviinejä parista viikosta kuukauteen.
- Roseviini on punaviinirypäleistä tehtävä vaaleanpunainen viini. Roseen perinteisessä valmistusmenetelmässä rypäleiden kuoret saavat olla melko lyhyen ajan käyvässä mehussa jolloin viiniin liukenee vain osa kuorien väristä.
- Kuohuviinit valmistetaan normaaliin tapaan tehdyistä miedoista viineistä lisäämällä niihin sokeria ja kuohuviinihiivaa. sen jälkeen viinin annetaan käydä suljetussa tilassa, jolloin käymisessä muodostuva hiilidioksiidi jää liuenneena viiniin ja tästä tulee kuohuvaa. Toinen käyminen voi tapahtua joko pulloissa tai painesäiliöissä.
- Väkeviä viinejä tehdään yleensä lisäämällä viiniin väkiviinaa kesken käymisen. Tunnetuimpia väkiviinoja ovat esim. portviini, madeira ja sherry.
- Käymisen jälkeen ennen pullotusta viini kypsytetään tynnyreissä, jotka usein ovat tammea. Kypsytyksen aikana viiniä kirkastetaan muutaman kerran valuttamalla se pois sakan päältä. Kypsytys kestää yleensä seuraavan satokauteen asti, jolloin viiini yleensä suodatetaan ja sitten pullotetaan.
Suurimmat viinituontimaat
Sija | Maa | Tuotanto 2012 (milj. l)[41] | Tuotantoarvio 2014 (milj. l)[42][43] |
---|---|---|---|
1 | Italia | 4 083 | 4 473 |
2 | Ranska | 4 048 | 4 669 |
3 | Espanja | 3 150 | 4 162 |
4 | Yhdysvallat | 2 760 | 2 230 |
5 | Kiina | 1 382 | 1 117 |
6 | Argentiina | 1 178 | 1 519 |
7 | Australia | 1 155 | 1 200 |
8 | Etelä-Afrikka | 1 087 | 1 131 |
9 | Chile | 1 001 | 1 050 |
10 | Saksa | 890 | 933 |
11 | Venäjä | 620 | 600 |
12 | Portugali | 586 | 619 |
13 | Romania | 406 | 409 |
14 | Moldova | 385 | |
15 | Kreikka | 315 | 290 |
16 | Itävalta | 282 | |
17 | Uusi-Seelanti | 215 | 320 |
Ukraina | 215 | ||
19 | Brasilia | 194 | |
20 | Unkari | 187 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti