Väkevät alkoholijuomat
- Alkoholijuoma eli väkijuoma on etanolia sisältävä juoma. Alkoholijuomien etanoli toimii päihteenä, jolla on keskushermostoa lamaava vaikutus. Alkoholijuomien sisältämä etanoli luokitellaan depressantiksi. Alkoholijuomat jaetaan yleisesti mietoihin alkoholijuomiin ja väkeviin alkoholijuomiin, jotka on tuotettu tislaamalla.
- Alkoholijuomien käyttö on maailmanlaajuisesti yleistä esim. juhlissa, vapaa ajalla, seurustelu tai ruokajuomana ja myös käytetään ruuanvalmistuksessa.
Historia
- Perinteisiä käymitse valmistettuja alkoholijuomia ovat sahti, olut, viini ja sima. Niistä on kirjallisia merkintöjä tuhansien vuosien takaa.
- Väkevistä alkoholijuomista tunnetuimpia ovat kirkkaat viinat, tequilat, rommit, konjakit, viskit ja liköörit. Niiden valmistus edellyttää tislausta, joka kehitettiin 1100-luvulla.
Viinat
- Viina on yleisnimitys väkeville alkoholijuomille. Erityisesti viina-nimityksellä on viitattu tislattuihin, värittömiin ja maustamattomiin alkoholijuomiin.
Historia
- Viinalla on ollut historian aikana useita käyttötarkoituksia, jotka ovat vielä nykyäänkin laajalti käytössä esim.
- ruokakulttuurissa ruuan ohessa.
- nautintoaineen.
- humaltumistarkoitukseen.
- Lääkinnällisiin tarkoituksiin (esim. desinfiointiin, nukutukseen, ruuansulatushäiriöihin)
- Maksuvälineenä.
Märittelyjä ja suosituimpia viinamerkkejä
- Viinoiksi lasketaan vodkat, maustamattomat viinat, akvaviitit, anisviinat, geneverit, ginit, hedelmäviinat, grapat, tequilat ja calvadosit ja maustetut viinat.
- kirkkaiksi viinoiksi luetaan muun muassa gini ja vodka ja niiden johdannaiset.
- Tummiksi viinoiksi luetaan esim. Viski, brandy ja tumma rommi.
Vodka
Historia
- Venäjällä ja Puolassa valmistettiin vodkan kaltaista viinaa viinistä jo ennen 1400-lukua. Alussa juoman alholipitoisuus oli vain noin 14%.
Valmistus
- Votka tai vodka on kirkas ja tyypillisesti vahva väritön viina.
- Euroopan unionin määräysten mukaan votkan minimivahvuus on 37.5 prosenttia.
- Votkaa valmistetaan nykyään yleensä viljasta, mutta sitä voidaan tislata muistakin tärkkelystä sisältävistä aineksista.
- Suurimmat votkan valmistusmaat ovat Venäjä, Puola, Suomi, Yhdysvallat, Kanada ja Ruotsi.
- Suomi, Ruotsi ja Puola ovat ajaneet tiukempaa linjaa, jonka mukaan votkan sallitut valmistusaineet ovat vilja ja peruna, mutta muissa maissa votkaa voidaan valmistaa myös sokerijuurikkaan jalostuksesta jääneistä jätteistä, viinirypäleistä tai muista hedelmistä.
Käyttö
- Votkaa voidaan nauttia joko raakana, jolloin se usein jäädytetään kylmäksi, tai vastaavasti juomasekoituksissa.
Maustetut viinat ja Gini
- Maustetut viinat ovat yleisryhmä monenlaiselle tisleille jotka eivät maustamiseen, kypsytykseen tai muun valmistusmenetelmän vuoksi ei sovi muihin alaluokkiin.
- Gini on väkevä alkoholijuoma, joka valmistetaan tislaamalla viljasta ja katajanmarjoista.
- Nimensä gini on saanut latinan katajaa tarkoittavasta sanasta juniperus.
- Perinteisen ginin maku on kuiva
- Giniä käytetään juomasekoituksissa ja tarjotaan snapseina.
Historia
- Gini tuli 1700-luvulla tuli hyvin suosittu juoma Englannissa, kun valtio salli huonolaatuisen viljan käytön ginin valmistamiseen. Gini oli halpaa ja siitä tuli köyhemmän kansanosan suosikkijuoma ja rappioalkoholismin symboli.
- 1800-luvulla ginistä tuli arvostetumpi juoma ja keksittiin useita ginipohjaisia juomasekoituksia, nykyisin gini liitetään vahvasti englantilaiseen kulttuuriin .
Muita alkoholijuomia
Anistisle
- Anistisle on maustettu voimakkaasti aniksella. Anistisleet sameutuvat, kun juomaan sekoitetaan vettä.
- tarjoillaan vedellä laimennettuna drinkkinä, snapsina tai aperiivina.
Tequila
- Tegilat valmistetaan agavekasvista ja niissä on usein juuresmainen maku.
- tarjoillaan snapsina tai drinkkisekoituksena.
Akvaviitti
- Akvaviitti ovat pohjoismaisia tisleitä, jotka maustetaan mm. kuminalla ja tillinsiemenillä.
- tarjoillaan snapisna tai drinkkisekoituksissa.
Grappa
- Grapat ovat italialaisia rypälekuorimassasta tehtyjä tisleitä. Grappoja voidaan maustaa marjoilla, hedelmillä ja mausteilla.
- tarjoillaan sellaisenaan aterian jälkeen digestiivinä.
Genever
- Geneverit ovat hollantilasia vilja-aromisia katajamarjaviinoja.
- tarjoillaan snapisna tai dinkkisekoituksissa.
Hedelmätisle
- Hedelmätisleiden valmistuksessa käytetään raaka-aineita mm. omenaa, kirsikkaa, luumua tai aprikoosia.
- tarjoillaan snapseina drinkeissä tai aterian jälkeen digestiivinä.
- Tegilat valmistetaan agavekasvista ja niissä on usein juuresmainen maku.
- tarjoillaan snapsina tai drinkkisekoituksena.
- Akvaviitti ovat pohjoismaisia tisleitä, jotka maustetaan mm. kuminalla ja tillinsiemenillä.
- tarjoillaan snapisna tai drinkkisekoituksissa.
- Grapat ovat italialaisia rypälekuorimassasta tehtyjä tisleitä. Grappoja voidaan maustaa marjoilla, hedelmillä ja mausteilla.
- tarjoillaan sellaisenaan aterian jälkeen digestiivinä.
- Geneverit ovat hollantilasia vilja-aromisia katajamarjaviinoja.
- tarjoillaan snapisna tai dinkkisekoituksissa.
- Hedelmätisleiden valmistuksessa käytetään raaka-aineita mm. omenaa, kirsikkaa, luumua tai aprikoosia.
- tarjoillaan snapseina drinkeissä tai aterian jälkeen digestiivinä.
Rommit
- Rommi on sokeriruo'osta valmistettava väkevä alkoholijuoma. Rommeja valmistetaan etenkin Karibiameren alueella, rommit jakautuvat kahteen pääluokkaan sen mukaan, onko ne valmistettu sokeriruo'on mehusta vai mellassista.
- Rommin alkoholipitoisuus on tyyppillisesti noin 40 tilavuusprosenttia, mutta eritysväkevissä rommeissa se voi olla jopa 75.
Historia
- Rommin valmistus alkoi Eurooppalaisten tuodessa vuonna 1493 sokeriruo´on Karibialle, missä se kasvoi hyvin. Karibianmeren saarilla aloitettiin sokerin valmistus ja huomattiin, että valmistuksessa jäljelle jäänyt melassi saatiin käymään. käynyt melassi tislattiin ja tuloksena saatiin rommia.
- 1700-luvulla rommista tuli Iso-Britannian suosituin juoma syrjäyttäen ginin. Samalla Britanniassa säädettiin laki, jossa kiellettiin siirtokuntien välinen kaupankäynti väkijuomalla, siitä seurasi massiivinen rommin salakuljetus Iso-Britanniassa. myöhemmin kehitettiin keino saada sokerijuurikkaasta sokeria, ja Karibian sokerin valmistus romahti. Melassia ei saatu enään entisiä määriä, joten rommin valmistus romahti.
Valmistus
- Rommi valmistetaan joko sokeriruo'osta puristetusta nesteestä tai sokerivalmistuksen yhteydessä jäljelle jääneestä mellassista. Tislauksen jälkeen rommi on tulisen ja raa'an makuista, sen vuoksi rommi usein ikäännytetään , usein tammitynnyreiss, jolloin maku muuttuu pehmeämmäksi ja hienomaksi. ikäännyttäminen voi viedä yhdestä kolmeenkymmeneen vuotta ja jopa kauemmin, ikäännyttämisen aikana rommista tulee ensin kullanväristä ja myöhemmin tummemman ruskeata.
- Vaaleat rommit ovat maultaan kepeän hedelmäisiä. Tarjoillaan drinkkisekoituksissa.
- Tumma rommi ovat kypsän hedelmäisiä, niissä on tammisen mausteisia ja toffeisia makuja. Tarjoillaan sellaisenaan tai aterian jälkeen digestiivinä tai drinkkisekoituksissa.
Konjakki
- Konjakki on Ranskassa määräalueella viinistä tislattu rypäleviina, konajakki on brandyn alalaji. sitä valmistetaan valkoisista viinirypäleistä tehtyä mehua käyttämällä ja tislaamalla, minkä jälkeen se kypsyy tammitynnyreissä useita vuosia.
Historia
- 1600-luvulla saivat alkunsa ensimmäiset suuret konjakkitalot. Konjakin tuotantoon liittyvät alat kasvoivat 1700-luvull, jolloin alueelle syntyi myös lasipullo- ja kuljetuslaatikkoteollisuutta. Vuonna 1872 viinikarva saapui konjakkialueelle, mikä esti konjakin tuotannon, kunnes köynnökset oli saatu korvattua amerikkalaisilla köynnöksillä.
Valmistus
- Konjakki valmistetaan tekemällä mehua valkoisista viinirypäleistä, mehuun käyetään 95-prosenttisesti Ugni blanc- viinirypäleitä, mutta myös Folle blanchea ja Colombardia käytetään usein. rypäleet poimitaan lokakuun ja marraskuun aikana, ja ne puristetaan välittömästi joko perinteisillä lautauspuristimilla tai nykyaikaisilla paineilmapuristimilla. Puristamisen jälkeen mehu laitetaan käymisastioihin. Käymisvaiheessa viiniin ei saa lisätä sokeria, eikä myöskään rikkidioksiidia käytetä. Yhteen konjakkilitraan tarvitaan yhdeksän lirtaa viiniä.
- Viini tislataan välittömästi käymisen jälkeen.
- Tislaamisen jälkeen syntynyttä raakaa konjakkia kutsutaan elämävedeksi (Eau-de-vie) Eau-de-vie on väritöntä ja sen alkoholipitoisuus on 72 tilavuusprosenttia. se laitetaan tammitynnyreihin kypsymään vähintään kahdesta vuodesta yli 50 vuoteen.
- Konjakkeihin sekoitetaan useita eri tisleitä eri vuosikerroilta ja tuotantoalueilta. Tavallisessa VS- konjakissa voi olla 40 eri tislettä ja jossian konjakeissa on jopa 200. Valmis konjakki laimennetaan vähitellen 40-prosenttiseksi lisäämällä tislattua vettä ja laimeaa brandya. Jotkut tuottajat värjäävät konjakin lopuksi karamellisoidulla sokerilla tai maustavat sitä sokerisiirapilla.
Laadut
- Konjakilla on kolme kypsytysajan mukaista laatuluokkaa.
- VS (tai kolme tähteä ), nuorinta elämänvesierää kypsytetty vähintään kaksi vuotta.
- VSOP (very superior old pale) nuorinta elämänvesierää kypsytetty vähintään neljä vuotta.
- XO (extra old) nuorinta elämänvesierää kypsytetty vähintään kuusi vuotta, mutta keskimäärin lähes 20 vuotta.
Nauttiminen
- Konjakki voidaan nauttia sellaisenaan tai juomasekoituksessa. Sitä suositaan kahvin ja suklaan kanssa juotavaksi. Sellaisenaan konjakki nautitaan yleensä joko suuresta pyöreäkupuisesta aromilasista tai tulppaanimuotoisesta ylöspäin suippenevasta lasista.
Nauttiminen
- Konjakki voidaan nauttia sellaisenaan tai juomasekoituksessa. Sitä suositaan kahvin ja suklaan kanssa juotavaksi. Sellaisenaan konjakki nautitaan yleensä joko suuresta pyöreäkupuisesta aromilasista tai tulppaanimuotoisesta ylöspäin suippenevasta lasista.
Brandyt, Armanjakit ja Calvados
Brandy
- Brandy on yleisnimitys kypsytetystä viinitisleestä tehdyille väkeville alkoholijuomille (alkoholia tavallisesti 36-60 tilavuusprosenttia). Viinin lisäksi brandyä voidaan valmistaa pomacesta eli viinirypäleiden puristusjätteestä tai käyneestä hedelmämehusta.
Armanjakki
- Armanjakki on viinitisle, jota valmistetaan Armagnacin alueella Ranskassa.
- Armanjakki on tuotenimisuojattu samoin kuin esim. konjakki ja shamppanja. Sen valmistuksessa käyetään samoja rypälelajikkeita kuin konjakin teossa (mutta päärypäleistä Folle Blanche on paikallisesti nimetty piquepoultiksi) mutta ne tulevat vain kolmelta viini-alueelta, jotka ovat tärkeysjärjestyksessä Bas Armagnac, Tenareze ja Haut Armagnac.
- Tärkein ero konjakkiin verrattuna on se, että Armanjakki tislataan jatkuvalla tislauksella eräänlaisessa kolonnitislauslaitteessa. Sen tislaus ei ole kovin väkevää noin 55-60 prosenttia.
- Armanjakkiin pätevät suunnilleen samat laatumääräykset kun konjakissa (VS, VSOP ja XO), mutta Armanjakkia kypsytetään usein pidempään kun vastaavia konjakkilaatuja. Armanjakista esiintyy myös vuosikertapullotuksia, mikä on harvinaista väkevien alkoholijuomien kanssa. Calvados
- Calvados on Ranskassa määräalueella valmistettu omenaviina. Calvadossa valmistetaan tislaamalla omenasiideristä, Calvados-nimikettä saa käyttää ainoastaam ranskalaisessa applellation controlee-määräyksissä nimetyillä alueilla valmistetusta omenabrandyistä.
- Calvados valmistamiseen käytetään kolme eri omenalaatua: makeita, karvaita ja happamia. Oikeassa suhteessa jaetuissa omenalaaduista puristetaan mehua, josta valmistetaan siideriä. Siideri tislataan ja tisle varastoidaan tammitynnyreihin, joissa sitä kypsytetään, Calvados kypsyy pitkään ja on valmista kun se on saavuttanut kultaisen värinsä.
- Calvadosin alkoholipitoisuus on 40 tilavuusprosenttia.
Viski
- Viski on viljasta tislaamalla valmistettu väkevä alkoholijuoma. Viski on peräisin brittiensaarilta: yleensä sen ajatellaan olevan kotoisin joko Skotlannista tai Irlannista. Säädösten mukaan viskinä voidaan pitää vähintään kolme vuotta vanhennettua 40-prosenttista juomaa.
- Sana viski tulee gaelin kielen sanoista (elämän vesi).
Historia
- Ensimmäinen maininta alkoholin tislauksesta Skotlannissa on vuodelta 1494. Pidetään kuitenkin mahdollisena että viski olisi ollut olemassa huomattavasti aijemmin.
- Legendan mukaan pyhä patrick toi viskin britteinsaarille 400-luvulla jaa, mutta todellisuudessa tislauskin lienee tätä myöhäisempi arabialainen keksintö.
- Viskin teollinen valmistus alkoi varsinaisesti 1700-luvulla.
Raaka-aineet ja valmistus
- Viskit valmistetaan yleensä ohrasta, mutta esim Amerikassa viskiä saatetaan valmistaa myös maissista ja rukiista. Maissista valmistettua viskiä kutsutaan bourboniksi.
- Ohran tai rukiin jyviä liotetaan yleensä paikallisessa lähdevedessä muutaman päivän. Tämän jälkeen jyvät idätetään, jolloin niiden sisältämä tärkkelys muuttuu käymiskelpoiseksi sokeriksi, itänyt vilja kuivataaan.
- Mallasviski valmistetaan pelkästään mallastetusta ohrasta. Bourbon-viskissä on viljasta oltava maissia yli puolet. Ruisviskissä on ruista vähintään puolet, pelkästään ruista sisältävä viskiä sanotaan puhtaaksi rukiiksi. Jyväviskiä valmistettaessa maltaan joukoon voidaan sekoittaa myös mallastamatonta viljaa, ohran ja rukiin lisäksi käytetään maissia ja vehnää.
- Seuraavaksi maltaat mäskätään eli niisä oleva sokeri uutetaan veteen. Murskattu mallas kaadetaan suuren sammioon, johon kaadetaan kuumaa vettä, jonka lähteenä on usein läheinen joki tai puro, mutta joskin myös kaivovettä käytetään. Tuloksena saadaan makeaa nestettä eli vierrettä, vierteeseen lisätään hiivaa ja annetaan käydä muutaman päivän. Loppuun käynyt olutta muistuttava käynyt viere tislataan.
- Tislausten jälkeen valmis viski on väriltään kirkasta, yleensä noin 67-74 prosenttista alkoholia ja sen jälkeen laitetaan tynnyreihin odottaman pullotusta.
Viskin käyttö
- Tunnetuin tapa nauttia viskiä on jäiden kera.
- viskejä voidaan käyttää myös drinkkien pohjana, tunnetuin lienee viskicola.
Liköörit ja katkero
- Likööri on alkoholijuoma. Se on usein makea ja vahva juoma, jolla on useita erillaisia valmistusmenetelmiä, Erilaisia likööreitä on maailmassa lukuisia. Likööriä käytetään muun muuassa aterianjälkeisenä jälkiruokana ja cocktailien ainesosana. Likööreissä on tavallisesti runsaasti sokeria
- Alkoholipitoisuus vaihtelee 15-55 prosentin välillä.
Historia
- Liköörin valmistus alkoi aikakautena, jolloin ei vielä hallittu tislausta kunnolla, tisle oli pahanmakuista, joten siihen alettiin uuttaa erilaisia aromaattisia aineksia. Koska uutetut aineet olivat samoja yrttejä kuin lääketieteessä käytettävät yrtit, alettiin käyttää likööriä lääkeaineena. Luostarit olivat yleisiä liköörin vakmistus paikkoja. Tästä ovat saanneet alkunsa perinteiset luostariliköörit.
- Liköörit saivat myös lemmenjuoman maineen.
Valmistus
- Liköörit valmistetaan joko tislaamalla käyneet raaka-aineet tai uuttamalla tai liuottamalla alkoholiin erilaisia maustavia ainesosia.
- Yleensä liköörissä käytetään kirkasta alkoholia, joka on neutraalia ja antaa muille makuainelle tilaa.
Jaottelu
- marja -ja hedelmäliköörit
- yrtti-ja mausteliköörit
- pähkinäliköörit
- sitrusliköörit
- muut ryhmäänsä kuuluvat:
- emulsioliköörit
- fantasialiköörit
- punssi
Katkero
- Katkerot ovat katkeroiden maustejuurista tai kuorista uutetuilla katkeroaineilla maustettuja alkoholijuomia. Niiden maku on yleensä voimakkaan karvas ja alkoholipitoisuus vaihtelee 20-40 tilavuusprosenttia. Tunnettuja merkkejä on esim: jägermeister, unicum, campari, ja fernet.branca, katkeroita käytetään ruokaryyppynä drinekissä.
